Paremman väen rapsakka maailmanparannussalaatti

Ja oikein ilahduttavaa iltaa, hyvät nakkiyhteisöni jäsenet! Tänään porhalletaankin jälleen ruuhkavuosikeittiön suolinukkaa hivelevään maailmaan. Tiedättehän, rasvalikaa, kaakaotahroja ja riisimuroja pursuilevaan tilaan, missä yksikään perheenjäsen ei ymmärrä laittaa likaisia astioitaan tiskikoneeseen pyytämättä. Koska, syystä tai toisesta, blogini ei vieläkään ole saanut elinikäistä nakkisponsoria, tänään valmistetaan salaattia. Eikä suinkaan mitä tahansa ryppyistä kiinankaaliraastetta, vaan vähän fiinimpää. Jos […]

Kuudes pelaaja

Se alkaa jo matkalla. Jokainen ihokarva sojottaa kattoon, kun padilla pyörii dokumentti Lauri Markkasesta ja NBA-komissaari Adam Silver kuuluttaa hänen nimensä seitsemäntenä kaikkien aikojan kovimman korisliigan varaustilaisuudessa. Repussa on Suomen lippu, kaulahuivi ja pelipaita. Jännitys tuntuu sormenpäissä ja kihelmöi ilmassa. Ollaan matkassa kaksin, minä ja poika.  Kenellekään meidän perheen touhuja tai blogia seuranneelle tuskin tulee […]

Pelkoa ja rakkautta puutalossa

”Hei laitaksää niitä pattereita vähän päälle, ku täällä alkaa olla kylmä.” ”Ne on jo täysillä.” ”Aha. Just.” Jotakuinkin tähän tyyliin käydään ainakin yksi keskustelu joka syksy. Ja suunnilleen tähän voisi omalla tavallaan myös kiteyttää satavuotiaassa puutalossa asumisen. Koska faktahan nyt vain sattuu olemaan se, että kun puutöllin jokaisesta nurkasta vähän viheltää, meillä on kotona oikeasti […]

Kai se siinä sit oli

Sen voi tuntea jo aamuisin. Vanhan talon lattianraosta ujuttautuu yön viileys sisään ja saa vetämään varpaat peiton alle. Syksyn tuoksun voi melkein haistaa makuuhuoneeseen asti. Aamut voisi aloittaa lausumalla jotain runollista, kuten ”on ollut kylmä yö”. Kun lauantaiaamuna tassuttelin kahvinkeittoon, oli ensimmäistä kertaa moneen kuukauteen vedettävä villasukat jalkaan ja kietouduttava paksuun neuletakkiin. Aamun sanomalehteä lukeakseen […]

Tumman seinän taulukollaasi + alekoodi Deseniolle

*osa postauksen julisteista saatu blogin kautta Muistatte varmaan, kun keväällä kerroin tästä meidän olohuoneen remontista, joka oli hyvää vauhtia menossa ikuisuusprojekti-kansioon, kunnes yhtäkkiä yllättäen siippa taipui vuosia jatkuneen maanittelun jälkeen ja suti jo seuraavassa hetkessä seiniä tummanharmaiksi? No, nyt tämä huone alkaa vähitellen olla oikeasti valmis. Seitsemän vuotta tila tuntui keskeneräiseltä, valjulta ja jotenkin valtavan […]

Nauruterapiaa + hedelmäinen salaatti fetalla ja mintulla

Viime syksynä pääsi tapahtumaan pahemman luokan tragedia. Tuli arkea, kiirettä, pyykkipinoa ja yleistä ruljanssia, ja vuosittainen, jo legendaariseksi muodostunut muijien piirakkailta jäi kokonaan välistä. Tähän vuoteen lähdettiinkin sitten tietysti syksyn epäonnistumisesta sisuuntuneina ja päätettiin, että nythän pidetään sitten grillibilettä, piirakkailtaa ja pikkujoulua viime vuodenkin edestä. Grilli-illan aikataulukin saatiin yllättävän mutkattomasti kalenteriin, tosin parin muuttujan myötä […]

Olohuoneen uudet vaatteet

Arvatkaa, montako kertaa olen viime viikkojen aikana itsekseni huokaissut, että kunpa tämä olisi tehty aiemmin? No tosi monta. Mutta, kuten jo pääsiäisen tienoilla teille paljastin, meillä on täällä perheessä sellaista harkitsevaisuutta, jota en onnistu vauhdittamaan, vaikka olisi kuinka vitosta silmässä. Tähän, 1903 rakennettuun kaupunkitaloon muutettiin siis seitsemisen vuotta sitten. Tuolloin pintarempattiin alakertaa ja vähitellen ollaan […]

Harkinta-aika

Meidän parisuhteessa on kautta aikojen ollut aika selkeä työnjako. Minä suunnittelen, ideoin ja lyön vettä myllyyn sellaisella tenholla, että hommat olis parempi olla valmiina jo mieluiten eilen. Olen spontaanien päätösten erikoisasianainen, sekä hyvässä että pahassa. Ja ylipäänsä, oli asia mikä tahansa, mieluummin päätän jotain ja alan tehdä kuin veivaan asioita eestaas kyllästymiseen asti. Mies taas […]

We’ll always have Tampere

Viime viikolla multa pääsi vanha kunnon stressi-itku. Liikaa tekemistä, liian vähän aikaa. Viestejä ja pyyntöjä tipahteli joka suunnasta ja lopulta kamelinselkä vaan napsahti. Valutin ripsarit poskille ja niistin ahdistuksen vettyneeseen paperimyttyyn. Tuntui, etten jaksa enää hetkeäkään. Perjantaiksi olin luvannut vihdoin ja viimein mennä Emmin luokse Tampereelle. Vanha minä olisi varmaan ahdistuksissaan perunut koko reissun, mutta […]

Tulkoon valkeus

Oli jo aika pitkään tässä taas harmaata. Taivas roikkui matalalla ja kaikista luonnon harmaan sävyistä olisi varmaan löytynyt oiva väri myös olohuoneen seinämaaliksi, jos oikein olisi etsinyt. Tammikuu on vuodesta toiseen vuoden rasittavin kuukausi, pitkä, tahmea ja väsynyt. Helmikuuhun tultaessa on niin helpottunut edellisen kitukuukauden päättymisestä, että valoisamman ajan huomaa vasta lyhimmän kuukauden puolivälissä. Tänä […]