Vajaa vuosi sitten pysähdyin miettimään (taas) elämääni ja fiilistäni suurennuslasin kanssa. Edessä häämöttävä kolmenkymmenenviiden vuoden rajapyykki sai pohtimaan, kuinka pidin itsestäni liian huonosti huolta. Päättäväisesti kirjoitin olevani tuona tulevana maaliskuisena päivänä vihdoin paras versio itsestäni. No, Päivi, menikö kuinka hyvin? Ei nyt varsinaisesti suunnitelmien mukaan ainakaan. Töiden vähentämisen sijaan olen tiristänyt vielä hieman lisää kaasua, […]
Arkikuva 49/52
Viisihenkisen perheen tavallista arkea. Yksi kuva viikossa, yhden vuoden ajan. Haaste Lähiömutsilta bongattu. Sain kaksi vuotta sitten syntymäpäivälahjaksi lahjakortin tatuointiin. Olin suunnitellut alustavasti jo seuraavan tatskani, mutta sitten kävi niin kuin lahjakorttien kanssa usein käy. Unohdin koko asian. Kunnes seuraavan syntymäpäiväni nurkilla laitoin paniikissa viestin tatuoijalle, että perkele, se kortti menee umpeen ja sulla ei […]
Kämppä kuosiin, kevät tulee!
Kaupallisessa yhteistyössä Kärcher Tiedättekö sen jakomielitautisen fiiliksen ensimmäisten kevätauringon säteiden valaistessa huushollin, kun yhtä aikaa on innoissaan kirkkaudesta, valosta ja kevään lupauksesta, ja kuitenkin kauhistunut, millaisen saastan keskellä sitä ihan tyytyväisenä läpi talviajan kotonaan elelee? Meillä erityisesti rasvatahraisen keittiön kylpeminen aamupäivän auringossa saa kaivelemaan rättiarsenaalia, toinen talviajan turpiinottaja on kuisti. Koska jonkun neropatin mielestä lapsiperheen […]
Yksin ei ole pakko jaksaa
Sinä aamuna oli keväinen ilma. Olin nukkunut yöni hyvin, enkä osannut jännittää. Menisin vain paikalle, kertoisin ongelmani, minulle annettaisiin simppelit selviytymisohjeet, ja taas business as usual. Huomasin kuitenkin olevani vähän helpottunut kirkkaasta auringonpaisteesta. Aurinkolasit eivät herättäisi siis suuremmin huomiota, jos kuitenkin herkistyisin ja sattuisin niitä jälkeenpäin tarvitsemaan. Nousin portaat toiseen kerrokseen, enkä ehtinyt istua, kun sain […]
Arkikuva 48/52
Viisihenkisen perheen tavallista arkea. Yksi kuva viikossa, yhden vuoden ajan. Haaste Lähiömutsilta bongattu. Tämä postaus olis taas luonteva aloittaa voivottelemalla, kuinka en ole ehtinyt blogin pariin, mutta uskon, että siellä ruutujen toisella puolella ymmärrystä heruu viime aikojen perusteella ilman anteeksipyytelyjäkin. Ollaan arkikuva-haasteen loppusuoralla. Uskomatonta oikeastaan, kuinka nopeasti vuosi on mennyt. Todellisuudessa toki olen pokkana skippaillut […]
Gilmore Girls – paras äiti-tytär -suhteen lujittaja sitten napanuoran
Kaikki, joilla on, niin kovin yllättäen, teini-ikään parkkeeraava esikoistytär, tietävät, että täysin yllätyksenä ja pyytämättä ilmaantuvien ekojen kertojen vyöry alkaa ennemmin tai myöhemmin yläasteikään tultaessa. Kaikki se valtava hormonaalinen hulabaloo, jota naiseksi kasvaminen tuo tullessaan ryydittyy tietysti myös niillä ekoilla kokemuksilla. Ihastumisilla, kädestä pitämisillä ja suudelmilla. Joo, ja halusi sitä tai ei, aikanaan myös seksillä. […]
Arkikuva 47/52
Viisihenkisen perheen tavallista arkea. Yksi kuva viikossa, yhden vuoden ajan. Haaste Lähiömutsilta bongattu. Niin raskaalta kuin arki ja lasten alituinen säätö ja sätkiminen usein tuntuukin, mistään ei lopulta saa enempää voimaa kuin tuon oman perheen kanssa vietetystä ajasta. Sellaisesta, kun kenelläkään ei ole aikatauluja. Ei yhtään koealuetta luettavana, buffettipullaa leivottavana, treenikassia pakattavana tai Wilma-viestiä kuitattavana. […]
Huijarin paskuusviikot
Tänään se nyt oli. Ensimmäinen miniloman päivä. Rentoutumista ja aikaa itselle, pitkät unet, jotain voimaannuttavaa tekemistä. Heräsin kuitenkin vähän vahingossa kovin aikaisin. Lasten vielä nukkuessa istahdin sohvalle. Istuin ja kuuntelin hiljaisuutta. Oli ihan outo, tyhjä olo. Turha. Ilman mitään sen kummempaa syytä purskahdin itkuun. Kaikki se, joka näiden muutaman vapaapäivän aikana oli tarkoitus unohtaa, painoi […]
Tyypit on ihan lomalla
Nämä lomat on pahoja. Sattuu niin sanotusti omaan nilkkaan kaiken sen työn vapauden hehkuttamisen jälkeen. Nimittäin kun lapset lomailee, helposti tulee lintsattua enemmän tai vähemmän itsekin. Työmoodia on vaan pirusti vaikeampi pitää yllä, kun muut maleksii yöpaidoissaan puoleen päivään. Uskomattoman kaunis aurinkoinen talvikelikään ei varsinaisesti houkutellut dataamaan, joten aika harakoille valui tämäkin päivä, vaikka lomailla […]
We’ll always have Tampere
Viime viikolla multa pääsi vanha kunnon stressi-itku. Liikaa tekemistä, liian vähän aikaa. Viestejä ja pyyntöjä tipahteli joka suunnasta ja lopulta kamelinselkä vaan napsahti. Valutin ripsarit poskille ja niistin ahdistuksen vettyneeseen paperimyttyyn. Tuntui, etten jaksa enää hetkeäkään. Perjantaiksi olin luvannut vihdoin ja viimein mennä Emmin luokse Tampereelle. Vanha minä olisi varmaan ahdistuksissaan perunut koko reissun, mutta […]