Ekaluokkalaisia

Muistin salasanan sentään vielä. Ei ole mitään dramaattista syytä, miksen ole kirjoittanut kahteen kuukauteen. Oli vaan kesä. Oli töitä ja oli lämmintä, oli kirjoja ja sarjamaratoneja, oli uudenlaista kirjoitettavaa ja sitten vielä se yksi vähän ikävämpi haaveri trampoliinilla. Oli vaan kaikkea muuta. Mutta vaikka elokuussa eletään vielä täysillä kesää, on tässä koulun alkua edeltävässä sunnuntaissa […]

Salsa-Sappisen nachopelti ja sikahyvä tomaattisalsa

Olen jo monta päivää pyöritellyt mielessäni, miten saisin kiteytettyä parhaiten tänne blogiin viime viikon Lontoon-matkan. Reissu oli ihana, ja koko kokemuksen prosessointi on vielä jotenkin kesken, joten antaa sen hautua nyt vielä hetken. Reissukokemusten sijaan nyt siis lupaamani helpot reseptit, joita käytettiin kuukausi sitten meillä järjestettyjen nelikymppisten tarjoiluissa. Nachopelti on siipan bravuuri ja minä kun […]

Ilmastoystävällisempää maitoa? Kyllä, kiitos!

Kaupallisessa yhteistyössä Juustoportin kanssa Maito. Tuo vastasyntyneen elämän eliksiiri, koululaisen välipalajuoma, kahvihetkien sulostuttaja ja mamman makaronilaatikon paras kaveri. Ja sitten se samainen maito, jonka hiilijalanjälki hehkuu naudanlihan ohella kaikkein punaisimpana ja jonka juominen on ilmastokriisin myötä alkanut tuntua ahdistavalta, vähän nololtakin. Ja tiedättekö, mulle henkilökohtaisesti maidon ja maitotuotteiden käytön vähentäminen on osoittautunut arjen ilmastoteoista kaikkein […]

Pelottava, pelottavampi, unihalvaus

Olin ehkä 14-15 -vuotias, kun muistan ensimmäisen kerran heränneeni keskellä yötä varmana siitä, että joku valtava pahuus on läsnä juuri siinä hetkessä, juuri omassa kodissani. Tajusin koko ajan selkeästi olevani hereillä, mutta en pystynyt tekemään tuolle paikalla olevalle pahalle mitään. Olisin halunnut huutaa tai juosta varoittamaan viereisessä huoneessa nukkuvaa äitiäni, mutta en pystynyt. Seuraava muistikuva […]

Sankarin (ja vähän vaimonkin) näköiset nelikymppiset

Meidän perheessä kun puhutaan kevään juhlakaudesta, ei (vielä) tarkoiteta valmistumisia eikä pariin vuoteen taas rippijuhliakaan, vaan koko porukan syntymäpäiväsumaa. Synttärikausi alkaa maaliskuussa omista juhlistani ja jatkuu kolmen viikon välein huipentuen äitienpäivän tienoilla isän ja pojan syntymäpäiviin peräkkäisinä päivinä. Varsinaisia lastenkutsuja meillä ei ole pidetty enää kymmenennen ikävuoden jälkeen kellekään lapsista, vaan juhlitaan kunkin synttäreitä useimmiten […]

Raskainta on pysytellä askel edellä

Tämä äitienpäiväviikko (niin, se tosiaan on sunnuntaina, ymmärrän kyllä jos ette muistaneet… onneksi kouluilla ja päiväkodeille on yleensä kalenterin nurkka taitettuna näillä main) on nostanut useampiakin aihetta koskevia julkaisuja ainakin omiin silmiini lähipäivinä. Aiemmin päivällä luin Lähiömutsi-Hannen ajatuksia siitä, kuinka helposti perhekalenteria hallinnoivasta eväsleipien laittajasta tulee muutaman päivän lapsettomalla lomalla jälleen vapautta estoitta rakastava hedonisti. […]

Vähän iisimmin

Ei meillä koskaan oikein kummempia pääsiäisperinteitä ole ollut, mutta tänä vuonna ei sitten sitäkään vähää. Normaalisti yön aikana lapsille suklaamunia piilotelleelle pääsiäispupullekin oli ilmeisesti jäänyt vapaiden kunniaksi niin sanotusti ränni päälle, kun oli kokonaan unohtanut piilottelubisneksensä. No, onneks iskä paikkasi. Mä olen vähän tarkoituksella jättänyt blogin tänne nyt keväällä olemaan rauhassa ja hengähtänyt vähän itsekin […]

Vetistely kuriin + arvonta

Kaupallisessa yhteistyössä Sabora Pharman kanssa Itkijänainen ilmoittautuu! Kuten jo moneen kertaan on tämän blogin riveillä (ja etenkin varmaan niiden välissä) käynyt ilmi, olen aikamoinen pillittäjä. Yksi legendaarisimmista hetkistä koettiin viime kesänä esikoisen rippijuhlissa, joihin olin jopa mieheltäni salaa laatinut lyhyen puheen, jonka sitten lopulta päädyin huutoitkemään alusta loppuun. Kun en vaan millään saa hillittyä, kun […]

Syyllisyys, vanha veijari

Rakastan kevättä. Varhain valkenevia aamuja, lumen alta paljastuvaa ulon tuoksuista littanaa nurmea, valoisia iltoja ja vähitellen jäistä vapautuvaa merenlahtea. Mutta sitä en rakasta, että lisääntyvä valoisuus ja toiveikkuus herättävät hetkeksi myös talviunilleen torkahtaneen syyllisyyden. Tuo vanha tuttu takaraivossa hakkaava kamraatti on tukistanut otettaan samaan tahtiin lisääntyvän valon kanssa. En ymmärrä, miksi se astui niin voimakkaasti […]

Hiekkisraivarit, kunkkukutonen vai mariseva murkku?

Joku teistä saattaa ehkä muistaa, kun kävin pari vuotta sitten vieraana Valeäidin podcastissa juttelemassa teineistä ja teini-ikäisen lapsen vanhemmuudesta. Tuolloin Hanne heitti jakson lopussa kysymyksen, että minkä näistä uhmakkaista kasvuvaiheista valitsisin mieluiten: 2-vuotiaan hiekkalaatikkoraivarit, 6-vuotiaan kuninkuusvaiheen vai teiniuhman. Valkkasin tuolloin, kohta 14-, 11-, ja 9-vuotiaiden lasten äitinä, teinin. Kaikkine siihen astisine uhmakkuuksineen, ällittelyineen ja rasittavine […]