Koronaseinät

Kun kuukausi sitten kirjoittelin fiiliksiäni omituisen kevään jäljiltä, oli tunnelma se, etten kokenut varsinaisesti oppineeni ajasta sen kummemmin mitään. En löytäneeni mitään selkeää punaista lankaa, uutta suuntaa tai etenkään kokeneeni minkään valtakunnan henkistymistä. Kaiken kaikkiaan oli vaan tosi kummallinen olo. Enkä väitä sen enempää toki henkistyneeni vieläkään. Mutta kun tuosta intensiivisesti kotona vietetystä poikkeusajasta alkaa […]

Haaveet mielessä – kohtuus takataskussa

Postaus toteutettu kaupallisessa yhteistyössä Santanderin kanssa Myönnän sen avoimesti. Olen kamalan kärsimätön ihminen. Jos Kun saan jonkun idean, toteutuksen sopisi mielestäni tapahtua välittömästi. Olen hätäinen spontaani ja tykkään siitä, että tapahtuu. Tämä kiirehtivä luonteenpiirteeni on sävyttänyt vahvasti koko elämääni, myös – tai oikeastaan etenkin – sen suurimpia ratkaisuja. Elämä pystyyn lainarahalla Itsenäistyin omilleni 16-vuotiaana. Aloin […]

Elämän (omituisin) kevät

Hiljenin koko korona-ajaksi, vaikka täällähän sitä olisi ollut tannerta mölistä, ja aikaakin – sitä oli ensimmäistä kertaa vuosiin niin paljon, ettei ollut tietää mihin sitä sulloa. Nyt, jäsenet vielä helteisen juhannuksen jäljiltä velttoina, tuo kevään kaikin tavoin omituinen kolmen kuukauden ajanjakso tuntuu erikoisella tavalla kaukaiselta. Kun maaliskuun viimeisillä viikoilla päällimmäisenä mielessä oli hämmennystä, epävarmuutta ja […]

Kulttuuri on parasta nollausta – poikkeuksellisen upea Pieni merenneito hämmästytti, ihastutti ja liikutti

*medialiput näytökseen saatu  Kuvat musikaalista: Helsingin Kaupunginteatteri, Robert Seger Minulle ja perheemme kohta 12-vuotiaalle kuopukselle (hän on tarinatäti henkeen ja vereen ja ilmoittanut jo alkavansa aikuisena käsikirjoittajaksi) oli varattu hiihtolomaviikon perjantaiksi liput Helsingin Kaupunginteatterin suitsutusta saaneen Pieni merenneito -musikaalin iltanäytökseen. Päivää oli odotettu malttamattomasti jo syksystä lähtien, mutta myönnän, että edellisiltana kamoja reppuun ahtaessani en […]

Topit ja flopit – Kirjavuosi 2019

Herramunhyvänenaikani! Mullahan on blogi! Ja tännehän voi kirjoittaakin aina aika ajoin jotain. Aloitetaan siis blogivuosi 2020 näin hyvissä ajoin helmikuussa, mutta sentään lempiaiheellani, eli kirjoilla. Vietetäänhän tänään sopivasti myös Lukurauhan päivää. Reilu vuosi sitten vuodenvaihteessa päätin yrittää palauttaa lukemisen osaksi arkirutiinejani. Kirjallisuus on lapsesta asti ollut minulle tietynlaista aivotreeniä, bensaa ajatuksilleni, ehkä ajoittain todellisuuspakoakin – […]

… ja sitten tulin kirjoittaneeksi näytelmän – Mannapuuroa ja mansikkaa ensi-illassa 7.11.2020

”Be careful what you wish for”, sanovat. Kun vuoden 2019 ensimmäisenä päivänä listailin vähän flunssaisena toiveita alkavalle vuodelle, en osannut villeimmissä kuvitelmissanikaan ennustaa, mitä tulevat kuukaudet toisivat tullessaan. Lista oli mielestäni sopivan vähäeleinen ja helposti toteutettava, mutta silti näin jo marraskuun kynnyksellä joudun tunnustamaan etten ole sen enempää hakenut opiskelemaan, matkannut junalla maasta toiseen kuin […]

Unelmista totta – jokaisen lapsen kuuluu saada harrastaa

Postaus on toteutettu kaupallisessa yhteistyössä SOS-Lapsikylän ja PING Helsingin kanssa Sen shortsit ulottuivat melkein nilkkoihin. Pallo pysyi vähän haparoiden pienissä käsissä ja kengänkärjissä oli ilmaa melkein kompastumiseen asti. Mutta katseessa oli jotain maagista, sellaista, mitä en ollut sen seitsemänvuotisessa elämässä aiemmin nähnyt.  Se oli koko kentän lyhimpien joukossa, pieni pätkä valtavissa shortseissaan. Näky oli valtavan […]

Arki-illan nopeat: rukiiset kalapuikkoburgerit

Julkaisu on toteutettu kaupallisessa yhteistyössä Finduksen ja Indieplacen kanssa Montako kertaa viikossa teillä syödään kalaa? Itsehän täräytän kerran viikossa tai kahdessa lohen uuniin ja olen ihan että jee jee, hyviä rasvoja. Vaikka todellisuudessahan kalaa, erityisesti vaaleaa, olisi hyvä syödä jopa kolmesti viikossa. Auts. No okei, heitetään meillä nyt kiireisinä iltoina pannulle kalapuikkoja, mutta niiden osalta […]

”Murrosikä alkaa ja aika paljo muuttuu”

Kun syksyn toinen kouluviikko lähti tuossa kuukausi sitten käyntiin, olin jo ihan finaalissa. Viikko tuntui järjettömän pitkältä, hiostavalta, ahdistavalta ja seisahtuneelta. Arjen alkuun tuntui osuneen kaikki muksujen hammaslääkäreistä kipsinpoistoihin ja fysioterapioihin, ja olin taas tuttuun tapaan hajalla, kun muistin, mitä elämä kesän ulkopuolella olikaan. Alkuviikot on olleet myös monella tapaa erilaisia kuin aiemmin. Esikoisen on […]

Näin opin lukemaan uudelleen

Ihan alkuun, anteeksi tuosta otsikosta. Inhoan tällaisia ”näin opin pesemään hiukseni palashampoolla” ja ”näin opin puhumaan miehelleni tuhmia” -otsikoita (enkä muuten ole oppinut kumpaakaan, mikäli jäitte miettimään). Mutta kun viime vuonna tuskailin rakkaalle harrastukselleni jäänyttä liian vähäistä aikaa, olisin halunnut lukea juuri tällaisen jutun, juuri tällaisella tyhmällä otsikolla. Olen kirjoittanut lukemisesta ja kirjoista lukuisia kertoja, […]